Lähipäivät 19.-20.11. Kyyhkylän kartanossa - ohjelma
1. Osan tavoitteet
1. Hahmottaa maailman muutokset ja niiden mukanaan tuomat mahdollisuudet ja sudenkuopat.
2. Määritellä 2-3 merkittävää potentiaalivirtaa, joiden varaan innovatiivisia palvelutuoteita voi ryhtyä rakentamaan.
3. Muodostaa ryhmän yhteinen kartta muutosten maailmasta ja niiden tuomista mahdollisuuksista yhteisen lähipäivissä käytävän dialogin avulla.
4. Katsoa omaa toimintaa vähän kauempaa ja hahmotella alustavasti sen mahdollisuukisa kartalla.
5. Pohtia omaa itseä kehittäjänä ja määritellä omaa kehittymispolkua.
2. Osan rakenne
Osa sisältää orientaatiota etukäteen, lähipäivät ja niiden välissä ajattelua avartavia pohdintatehtäviä ja myöhemmin tehtäviä orientaatiotehtäviä. Dialogia tullaan käsittelemään jatkossa yhteisökirjoittamisena, tässä vaiheessa kommentoi tehtyjä kirjoituksia rohkeasti, johdattele niitä eteenpäin ja kirjoita kommentteihin uusia avauksia haluamallasi tavalla. Alle on avattu yhteisökirjoittamisen paikka harjoittelua varten, voit lisätä tekstiä myös sinne. Liitämme kaikki yhteen ennen kuin siirymme seuraavaan osaan.Kaikki tehtävät ovat vapaaehtoisia. Moduulin arviointia varten tee niistä kuitenkin ainakin yksi.
Johdattelijoina Jaana Utti ja Ville Mäkelä.
Tähän voit kirjoittaa omia ajatuksiasi - niitä, joita lähipäivä herätti YHTEINEN NÄKEMYS LINJAUKSISTA
Muistutus! Muistathan laittaa Villelle kolmen sellaisen ihmisen gmail-osoitteen, jonka haluat tämän kehittämisblogimme lukijaksi. Yksi heistä kannattaa olla organisaatiosi johdosta, muut voivat olla innovatiivisesti mistä tahansa sidosryhmistä.
3. Lähipäivät Kyyhkylässä
 |
| Kyyhkylän kartano marraskuussa |
 |
| Jaana luennoimassa |
 |
| Kuunteluoppilaina |
1. Mitkä ovat keskeisiä muutoksia maailmassamme? Miten niihin voimme tarttua? Mitä meidän kannattaa välttää?
- Talous
- Politiikka
- Viestintä/markkinointi
- Kouluampumiset ja yhteiskunnan ajattelu
- Yhteiskunnan rakenteet
- Teknologia
- Arvomuutokset
- Kansainvälistyminen
2. Mitä ovat uudet asiakkuudet ja asiakaskunnat? Miten niihin voisi reagoida?
Meillä on kaksi suurta megatrendiä, jotka muodostavat uusi kuluttajakuntia:
 |
| Sari näyttelemässä vanhusta |
Pietarin alueelta tulevat Rajan ylitti viime vuonnan 4,3 miljoonaa ihmistä. He tulivat autolla. He ovat keskiluokkaa. Osa jää Lappeenrantaan ostamaan kahvia. Suuri osa tulee citymaastureilla - onko se ostopotentiaali, jota me haluamme tänne? Raja on auki. Mutta ei se nyt niin kauan kiinni ollutkaan.
Kehittämisen posítiivinen kierre
 |
| Johannan kanssa yhdessä rakennettu lähtökohta seuraavalle kohtaamiselle. Suuren Saappaankantajan tehtävä. |
4. Oppimistehtävät
OPPIMIMISTEHTÄVÄ 1.UUDET ASIAKASPOTENTIAALIT
Mitä nuo uudet kaksi uutta asiakaspotentiaalia merkitsevät? Miten ne ehkä jakautuvat uusiin asiakaskuntiin ja mistä ne unelmoivat? Mikä on niiden suurin pelko? Millaisia innovatiivisia palvelutuotteita heille voisi hahmotella?
Palauta vastauksesi tekemällä uusi kommentti otsikolla "Oppimistehtävä 1: Uudet asiakaspotentiaalit" ja kirjoittamalla vastauksesi siihen TAI jos sen joku on jo tehnyt, vastaamalla hänen kommenttiisi.
OPPIMISTEHTÄVÄ 2. OMAN TUOTEKEHITYSTYÖN VALMISTELUN ALOITUS
Mieti maailman muutoksia ja hahmottele omaa innovatiivista palvelutuotettasi, joka siihen voisi sopia. Se on oma tuotekehitystyösi. Hahmottele oman tuotekehitystyösi visio suhteessa niihin.
1. Millainen oman työsi lopputulos on? Miten kuvailet sitä, mitä hakellyttävää aiot saada aikaan? Millainen on todellisuus kolmen vuoden kuluttua, kun tuotekehitystyösi on todella totta.
2. Millainen on lähtötilanne, jossa sitä teet? Muista myös asiakasvirrat?
3. Millaisia tavoitteita asetat sille liiketominallisesti ja taloudellisesti? Entä asiakkaan näkökulmasta? Henkilöstön näkökulmasta ehkä? Ehkä oman oppimisesi näkökulmasta?
Anna innovatiiviselle palvelutuotteellesi nimi. Palauta vastauksesi kommenttina otsikolla "Oppimistehtävä 2: [innovatiivisen palvelutuotteesi nimi]
OPPIMISTEHTÄVÄ 3. TUTUSTU ALUSTAVAAN PROJEKTISUUNNITELMAAN
Ala valmistelemaan projektisuunnitelman luonnostasi. Älä palauta sitä minnekään, mutta ota se mukaan seuraavaan kertaan. Älä hermostu alustavista projektisuunnitelmistasi.
Projektisuunnitelma (luonnos)
HAVAINNOINTITEHTÄVÄ:
Mistä näet maailman muutoksen? Miten näet arjessa muuttuneen tilanteen? Millaisia uusia mahdollisuuksia näet?
Niukkuuden maailmassa innovatiivisia palvelutuotteita. Mieti esim. kirjakauppaa ja kirjakaupan erilaisia palvelutuotteita. Yhdistä olemassa olevaa. Mieti toimintoja uusiksi. Visualisoi. Kirjaa havaintosi oppimispäiväkirjaasi.
4. Jakson asiantuntijana Johanna Nevala - materiaali
.jpg)
Johanna on yhteiskuntieteiden maisteri, kuvataiteilija ja työhyvinvoinnin ja palvelutuotteiden kehittäjänä kehittymisen asiantuntija.5. Palaute, oman oppimisen reflektointi ja arviointi
Kun ryhmäpalaute on annettu, teet reflektoinnin ja on osa kohdaltasi suoritettu. Sen voit nähdä opintojen seurantataulukosta. Reflektointi annetaan kirjoittamalla alla olevaan kommenttikenttään oma ihan lyhyt kuvaus siitä, miten ole kokenut oppimasi. Otsikolla REFLEKTOINTI.
Eläköön eläkkeelle
VastaaPoistaVoimavaraikäluokkaa edustavien keskimääräiset tulot ovat kasvaneet ja eläkkeellä oloaika on pidentynyt. Entisiin sukupolviin verrattuna eläkeläisten terveys ja toimintakyky on parantunut. On enemmän henkistä pääomaa ja aineellista varallisuutta. ”Kolmas ikä” voi muodostua voimaantumisen aikakaudeksi, kun työelämän jättämää tyhjiötä täytetään omannäköisellä ja oman toimintakyvyn mukaisella toiminnalla. Lisääntynyt vapaa-aika parantaa mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitoon. Rohkeutta löytyy myös muuttoon uuteen maahan parempien ja edullisempien palveluiden lähelle. Tai miten olisi opiskelu ikääntyvien yliopistossa Jyväskylässä?
Sosiaali- ja terveysministeriö on huolissaan kasvavasta huoltosuhteesta, joka ei todellisuudessa ole yhdensuuntaisesti laskettava. On muistettava kaikki se, mitä eläkeläiset tuottavat. Raha vaihtaa omistajaa, kun eläkeläiset maksavat arvonlisäveroa ostamistaan tuotteista tai auttavat lapsiaan taloudellisesti. Lisäksi mukaan on laskettava lasten hoito, kodin talous-, korjaus-, rakennus- tai pihatöissä auttaminen. Entä omaishoitajat? Suuri joukko eläkeläisistä tekee myös vapaaehtoistyötä kolmannen sektorin piirissä ja sillekin on laskettavissa rahallinen arvo. Eri sukupolvet ja yhteiskunnalliset toimijat eivät siis ole vastakkainasettelussa vaan riippuvaisia toisistaan.
Minusta kysymys on juuri tuosta - aktiivisuudesta, vapaaehtoistyöstä, yhteiskunnassa mukana pysymisestä. Hyöty on kaksinkertainen: pysytään kunnossa ja tuotetaan hyvinvointia. Ja toisaalta: kuluttaminen voi tehdä hyvää?
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaSuomessa ajatellaan juuri kovin negatiivisesti; voimavaraikäluokka on hyvä nimitys, sillä heillä on paljon meille annettavaa talouden lisäksi. Voimavaraikäluokasta saisi erittäin hyviä ja mielenkiintoisia vertaisohjaajia sekä jotenkin yhteiskunta luokittelee heidät johonkin luokkaan. Ihmisiähän he ovat...
PoistaTabletti on taulutietokone (tai paneelitietokone tai tabletti engl. tablet personal computer eli tablet PC) on kannettavien tietokoneiden alaluokka. Taulutietokoneet ovat kosketusnäytöllisiä. Taulutietokonetta ohjataan koskettamalla näyttöä joko sormin tai osoitinkynällä eli styluksella, jolla korvataan hiiri ja näppäimistö. Taulutietokoneita käytetään usein paikoissa ja työtehtävissä joissa tavanomaisten kannettavien ominaisuudet eivät mahdollista käytännössä työtehtävien edellyttämiä toimenpiteitä. Lisäksi taulutietokoneet ovat yleistyneet viihdekäytössä Applen lanseerattua Ipadin. Tosin Nokia teki kosketusnäyttötietokoneen Suomen puolustusvoimille 1980-luvulla, mutta lopetti jatkojalostamisen kosketusnäyttökoneiden suttaannuttua liikaa metsäolosuhteissa..
VastaaPoistaTarina tosi maailmasta:
- Kulta, meidän pitäisi ostaa uusi tabletti.
- Ai tuohon pöydälle vai?
- No ei; murinaa ja hampaiden kiristystä
- Onko sinulla siis päänsärkyä, tuonko tabletin
- Ota kuule ihan keskenäs Buranaa *?`&%
Sanoilla on monta merkitystä ja tableteilla voi tehdä montaa asiaa :)
Maailma on muuttunut aika vinhaa vauhtia. Sanat ja niiden merkitys on muuttunut, pelisäännöt ovat muuttuneet - samoin viestinnän tavat. Se vaikuttaa myös moraalikäsityksiin - viestintäetiketti on aivan erilainen erilaisissa maailmoissa. Myös eriarvoisuus on jollain tavalla lisääntynyt maailmassa: tämä maailman muutos koskettaa tällaisena vain pientä osaa maailman väestöstä. Ei tarvitse mennä kuin sata kilometriä itään, niin viestinnän maailma on erilainen. Tai Afrikkaan. Siellä tablettia tavallisen kansan näkökulmasta tarvitaan ihan yhtä elintärkeästi kuin meilläkin. Mutta aivan eri lailla... Oletteko katsoneet YouTubesta videon Did you know? Se piirtää todellakin länsimaisen kuvan viestinnän muutoksesta.
PoistaKatsoin videon ja kehitys todella tapahtuu huimaa vauhtia, mutta mihin se meitä vie? Osa haluaa olla tapahtuman kuskeja; osa nauttia vain kyydistä. Saa nähdä mitä tulevaisuus on vuonna 2050?
PoistaMarkkinointiviestinnän muutos
VastaaPoistaEntinen markkinointiviestintä, ilmoitusten massajakelu ja lehtimainonta, eivät sellaisenaan enää toimi.
Markkinointi siirtyy massasta yksilöön: Millaisen tarinan haluamme kertoa, millaista kokemusta jakaa. Verkkonäkyvyys on tärkeää: Hotelli valitaan helpommin netin keskustelupalstan suosituksen perusteella kuin hienon esitteen. On luotava onnelliset olosuhteet viestinnälle. Myyjän väite ei enää mene läpi, tarvitaan suosituksia ja jaettuja kokemuksia.
Sosiaalinen media on ja tulee olemaan tärkeä kanava. Pääsee suoraan asiakkaan ’iholle’, kutsuttuna, tykättynä. Tärkeämpää kuin perinteinen markkinointiviesti tuotteineen ja hintoineen on henkilökohtaisuus, jakamaan houkutteleva tarina.
https://www.facebook.com/mikkelinkirjakauppa
Esimerkkisivuiltakin huomaa, että eniten aiheuttaa kuhinaa, tykkäyksiä ja kommentteja, tarinat ja kuvat, jotka kertovat tarinaa. Sinne sekaan saa tuote- ja hintatietojakin, mutta myönnän jo, että sinne ne jäävät, jos tarinaa ja elämystä ei ole lisänä.
Taitava markkinointi on lähes ilmaista: Kohdennettua esim. kanta-asiakkaille sähköpostitus, facebookin kiinnostava päivitys, tekstiviestikampanjat jne.
Nyt pitää markkinoinnissa kokonaan nyrjäyttää tapa tehdä ja ajatella.
Minusta nyrjäytys kuulostaa tosi hyvältä. Tapa tehdä ja ennen kaikkea tapa ajatella. Ajatus siitä, että kyseä on näkyvyydestä... miten tulemme nähdyiksi ja näkyviksi? Miten saamme syntymään hyviä tarinoita?
PoistaHistoriakin muuttuu
VastaaPoistaSuurten ikäluokat ovat tehneet pitkän elämäntaipaleen sodanjälkeisen Suomen vaatimattomista olosuhteista nykyiseen yltäkylläiseen hyvinvointiin. Nopea kaupungistuminen ja maailman avartuminen kaikelle kansalle on tuonut mukanaan toisenlaiset elämäntavat, asenteet ja arvot. Vapaa-aika ja vaurastuminen loivat tilaa uudenlaisen nuorisokulttuurin ja populaarikulttuurin synnylle 1950-1970-luvuilla. Siinä missä radio, lehdet, elokuvat ja tv olivat vielä äsken keskeisellä sijalla on netti kaapannut yhä suuremman osan ihmisten arjesta myös suurten ikäluokkien parissa. Tavallisten ihmisten marssi yhteiskunnan näyttämölle on nostanut arjen historian arvostusta. Arki on nykyään arvokasta - sitä kannattaa jopa tutkia. Sanotaan, että jokainen sukupolvi kirjoittaa oman historiansa lähtien oman aikansa arvomaailmasta. Tälle aikakaudelle kuvaavaa on arjen historian merkityksen nouseminen.
Näkökulma historiaan taitaa olla aika rakenteellinen. Olemme opetelleet rajoja, sotia, jotka muuttivat niitä ja pohtineet yksilönäkökulmaa lähinnä suurmiesten näkökulmista. Heidänkin näkökulmassaan se aika, jonka he ovat eläneet suuraikansa ulkopuolella, kuitataan melko vähällä (Esimerkiksi lapsuuden ja nuoruuden kuvaukset selittämäss sitä, miksi ihmisestä tuli niin paha, hyvä, taitava...). Onko arjen historia enemmän yksilöiden historiaa? Yksilön omia kehitystarinoita? Luin muutama kesä sitten Stalinin ja Leninin muistelma-tyyppiset elämäntarinat ja sen jälkeen pari yksilötarinaa samoista ajoista. Kyllä rajapintoja oli aika vaikea löytää. Arjen historia on varmasti nousussa - maailman muutoksessa kirjoitamme sitä ihan eri tavalla yksilönäkökulmasta kuin aiemmin.
Poistatalous-terveys
VastaaPoistaSuomen terveydenhuollon kokonaismenot olivat v 1975 n 6 miljardia euroa. Sen jälkeen menot kasvoivat yhtäjaksoisesti v 1991 asti. Taloudellisen laman myötä menot alenivat vuoteen 1994 reaalisesti vuoden 1985 tasolle, kunnes kääntyivät jälleen nousuun. V 2010 terveydenhuollon menot olivat jo 16 miljardia euroa. Terveyden tuottamiseen tarvittavien voimavarojen rajallisuus asettaa haasteita ihmisten halujen ja tarpeiden toteuttamiseen. Niukkuden vallitessa ei kaikkia terveyden kannalta hyödyllisiä toimia voida toteuttaa rajoituksitta, vaan joudutaan tekemään valintoja ja asettamaan prioriteetteja.
Niukkuus voi myös tarkoittaa sitä, että löydetään innovatiivisia tapoja tuottaa hyvin vaikuttavia palveluja... Ehkä ajatella uusiksi tosi rajusti.
Poista
PoistaTeen työtä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoimintapaikassa. Aukioloajat joutuivat tarkkailuun edellisen lähijakson herättelyn ansiosta. Kuka valvoo ”Tulitikkutyttöjeni” kanssa aamuyön pitkinä tunteina? Edes joskus. Heitin kahvipöydässä ilmaan kysymyksen ja sain yllättävän vastauksen. Yhteistyöverkostoomme kuuluva, pian voimavaraikäluokkaan siirtyvä ilmoitti; ”tietysti minä”. Työelämän jättämän tyhjiön täyttäminen oli alkamassa ”nautinnollisten aamujen salissa”.
Urpilainen haikailee kaikkien käsien perään. Onko meillä oikeutta vielä varata pitkän työelämän tehneisiin? Tein viime talvena tutkimusmatkan Espanjaan, jossa tapasin ison joukon onnellisesti ikääntyneitä suomalaiseläkeläisiä. Aktiivisuus osallistua vapaaehtoistoimintaan ja toisten tukemiseen vaikutti selvästi positiivisesti heidän mielenterveyteensä. Mielekäs tekeminen oli muokannut elämää tarkoituksellisemmaksi ja synnyttänyt tarpeellisuuden tunnetta. Vapaaehtoistoimintaan osallistuneet olivat löytäneet arkeen sisältöä, jonka avulla oli voitu täyttää työelämästä irtaantumisen jättämää ”roolityhjiötä”. Tätä tulosta taitaa olla siis lupa hyödyntää sosiaalityössä. Arvokas lisäresurssi voisi parhaimmillaan helpottaa tuen tarvitsijoita sekä ylläpitää ja edistää tuen tarjoajan mielen hyvinvointia.
Näinkö helppoa tämä on?
Maijulle - todellakin. Näin helppoa tämä on. Palvelun tuottaminen ja kuluttaminen sekoittuvat keskenään. Hyvän ja onnellisen elämisen tuottaminen tapahtuu ehkä juuri näin... omana ja toisille annettuna kokemuksena. Ei tuollaisena pakonomaisena eläkeiän nostona. Kivaa ajattelua...
PoistaKirjoitan sellaisesta, joka on minulle tärkeä asia tänään....
VastaaPoistaLiisan viestissä mainittiin sana 'kehityshinku'...
Tänään sellainen iski minuun. Sain eräältä ihanalta ihmiseltä kallisarvoisen AVAIMEN, jolla sain auki oman "lukkoni" -- jumituksen :)
Riemusta kiljuen (toki ääneti) ryhdyin työhön intoa täynnä..
Halusin tässä sanoa teille kaikille kuinka tärkeitä ja ihania ihmisiä ympärillämme on.
Ollaan yhdessä :)
Hauskasti ajateltu avainasia. Ehkä meillä on välillä jotain sellaista asenteissamme, että emme näe ihmisten antamia avaimia, vaan näemme uhkaavia linkkuveitsiä niiden tilalla. Aika paljon kiinni todellakin taitaa olla kehityshingun synnyttämisestä.
PoistaLisään pari (tai kolme....)sanaa -- olen todella oppinut jotain :)
VastaaPoistaViroon suuntautuvien asiakasvirtojen kääntäminen kotimaahan
VastaaPoistaVoimavaraikäluokkaan kuuluvat, sekä juuri eläkkeelle päässeet,että iäkkäämmätkin matkustavat vuosittain bussilasteittain Viron kylpylöihin. Siellä heillä on mahdollisuus käyttää monenlaisia palveluja; lääkäri-,kuntoutus-,"kauneudenhoito"-, virkistys-ja kulttuuripalveluja. Merkityksellistä näillä matkoilla on myös uusien ja erilaisten kontaktien luominen ja ylläpitäminen.
Useimmissa kylpylöissä tarjonta on monipuolista, joka mahdollistaa hyvin yksilöllisten
palvelujen käyttämisen. Ovatko kustannukset Suomessa nousseet niin korkealle ettemme pysty millään tavoin kilpailemaan näistä asiakkaista? Onko verkostoituminen ja yhteistyö eri palvelutuottajien kanssa mahdollisuus tarjota erilaisia palvelukokonaisuuksia? Voimavaraikäluokkaan kuuluvilla asiakkailla on entistä enemmän mahdollisuuksia ja halua maksaa palveluista.
Tässäpä meille haastetta kerrakseen!
Lähden tammikuussa Pärnuun viikon kylpylälomalle parinkymmenen eläkeläisen kanssa. Viikon hinta on 385 €, sisältäen edestakaiset matkat, majoituksen kahden hengen huoneessa täysihoidolla, 3 x 5 lääkärin määräämää hoitoa sekä kiertoajelun/ostosretket omalla bussilla. Hinnalla taitaa olla mahdotonta suomalaisen yrityksen kilpailla.
PoistaSuomalaiset kuluttajat ovat laatu/hintatietoisia. Asiakkaalle räätälöidyistä ja elämyksellisistä palveluista ollaan valmiita maksamaan. Verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on niiden rakentamiseksi välttämätöntä.
Puhdas ja vaihteleva luonto on Suomen valttikortti. Kiinnostuksen herättävälle konseptille olisi tilausta.
Hauska olisi kuulla tuosta kylpylälomasta nyt, kun se on takana. Tuotteistuksessa se on viikko sinulle hyvää elämää. Se ei ole 45 minuutin tylsissä tiloissa annettua hieronta - vaikka. Miten palveluelämyksen kuluttamisen aika saadaan pidemmäksi? Sinä aloit kuluttaa tuota lomaa jo marraskuussa ja se ehkä jatkuu vielä. Mitä meillä saa tuolla hinnalla? Miksi meillä ei saa? Miksi kaksi yötä hotellissa maksaa meillä kaksi kertaa yhden yön verran`... Miksiköhän me kuitenkin ajattelemme aika tuotantolähtöisesti.
PoistaNoihin Viroon suuntautuvien asiakasvirtojen kääntämisestä tulee mieleen: mitä jos niitä ei käännetäkään? Samalla tuotteella ja samalla hinnalla emme pysty kilpailemaan. Mutta eikä Virossa käyneet voisi olla se kohderyhmä? Täällä loma voi alkaa heti, täällä ihmiset puhuvat parempaa Suomea, täällä valvonta on todella hyvää... Miksi meillä ei voi olla paketteja, jotka alkavat jo matkalta? Joihin kuuluu lääkärin kohtaaminen ryhmoissä... Mitä jos me rakennamme jutun siitä, mitä voimme tarjoata vaikka 500 ekellä per henkilö hilkjaisimman sesongin viikoksi?
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaTässä poistettu kommenttini, johon on tehty tärkeitä lisäyksiä ; )
PoistaVietin viikon Pärnussa silmät ja korvat auki – keskittyen miettimään – mikä sai ihmiset viihtymään hotellissa niin hyvin.
Ensinnäkin hotellissa oli kivoja "soppia", joihin kokoontui ihmisiä tutustumaan toisiinsa hoitojen välillä. Siellä pelattiin korttia ja kerrottiin omia elämäntarinoita.
Joka illaksi oli järjestettyä ohjelmaa; konsertti, tanssit, bingo, yhteislaulutilaisuus, kabaree, tanssit. Hotelli keräsi niistä pienen osallistumismaksun, jonka jokainen maksoi mielellään.
Viikon aikana oikeasti yhteisöllistyttiin, ei pelkästään meidän oma ryhmä, vaan koko vierasjoukko. Tämä johti siihen, että teimme "treffejä" ensi vuoden tapaamista varten. Jatkuvuutta siis synnytetään aika yksinkertaisilla keinoilla.
Voisin lisäksi kertoa räätälöidyistä palveluista tai henkilökunnan joustavuudesta. Tai siitä, miten tärkeää on päästä shoppailemaan helposti - eli järjestetystä autokyydistä ostospaikkoihin. Lisäksi hotellissa oli joka päivä eri edustaja myymässä vaatteita ja muuta pikku kivaa. Talon kauneussalonki oli myös ahkerassa käytössä. Palvelut olivat rakennettu kokonaisvaltaisesti.
P.S. Ja se ruoka...
Viikon aikana oikeasti yhteisöllistyttiin; tuo on hyvä kommentti. Tuota tarvitaan ei muuta; olosuhteista, resursseista, hinnasta ym. voidaan perustella kohtalon syyksi, mutta jos ihminen kohtaa toisen ihmisen ja hän yhteisöllistyy, niin ei hän huomaa ympäristöään, vaan sen oman sisäisen kokemuksen, jonka hän haluaa elää uudelleen.
PoistaHauskaa kun täällä on alkanut syntymään keskustelua. Jatkanpa itsekin muutamalla mietteellä.
PoistaTimon ajatukset ovat totta, ympäristö ei ole tärkein – ainakaan niille, jotka arvostavat henkisiä asioita. Yhdistettäisiinkö molemmat ja otettaisiin kohderyhmäksi venäläiset? Heräsi ajatus, että varakkaat venäläiset eivät vierasta suomalaisia hintoja. He tulevat mieluummin Suomeen kuin Viroon. Miten olisi luxus-viikko kaikilla mausteilla? Muotinäytös (Mikkelissä hyviä yrittäjiä), koruesittely, Fado-musiikkia hyvän viinin kanssa ja ehkä yhteistyö jonkun kauneudenhoitoyrityksen kanssa. Luxusta olisi myös hiljentyminen nuotiolla tikkupullaa paistaen tai pilkkiretki kevätauringossa. Lisäksi tietysti Kyyhkylän hyvinvointipalvelut.
Olen itse työskennellyt päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa kolmenkymmen vuoden ajan. Urani alkutaipaleella kuntoutujat työskentelivät Moisiossakin hoitonsa ohella erilaisissa työterapioissa. Maatila toimi kuntoutujien varassa, kasvihuoneet kukoistivat, pihatyöt hoituvat. Työn merkityksellä kuntoutumisen tukena on ollut aina suuri merkitys. Modernia länsimaista palkkatyön arvostusta kutsutaan protestanttisen työn etiikaksi. Tämän juuret juontavat jo 1500-luvun Martin Lutherin työn suhteen tekemässä ideologisessa kumouksessa, joka on vahvasti vaikuttanut myös ihmiskuvaan. Suomalaiseen yhteiskuntaan on jäänyt uskomus työn siunauksesta ja parantavasta merkityksestä. Työ ja muu mielekäs tekeminen tai sen puuttuminen saa päihde- ja mielenterveyskuntoutujat tuntemaan itsensä tarpeettomiksi ihmisiksi. Haluankin kiinnittää huomion siihen, että tuettua työllistymisen keskeinen tausta-ajatus on, että myös päihde- ja mielenterveyskuntoutujilla tulee olla mahdollisuus omien halujensa ja kykyjen mukaiseen työhön tavallisilla työpaikoilla tai olla mukana jossain toiminnassa missä he tuntevat saavansa olla osallisina toiminnassa, sekä kokevansa osallisuuden tunteen. Työllistymisen ja työhön kuntoutumisen tukeminen ovat osa laajaa poliittista toimintaa, jossa pyritään turvaamaan kaikkien osallisuus ja mahdollisuus ansaita toimeentulo palkkatyössä, mutta myös varmistamaan työmarkkinoiden toiminta, kansallinen kilpailukyky ja julkisen talouden tasapaino. Olipa painavia sanoja, itsekkin aivan yllätyin. Mutta tällä haluan sanoa teille kaikille, että kuntoutujissa on valtava potentiaali jos vain annamme heille aikaa, ohjausta ja tuemme heitä tarpeeksi paljon. Tärkeää on myös palkka tehdystä työstä. Tutkimusten mukaan osatyökykyisistä iso osa haluaisi tehdä työtä joko osittain tai kokopäiväisesti. Omaa tuotekehittelyäni tukee vahvasti nämä seikat ja haluankin kaikin keinoin tukea kuntoutujien työllistymista ja kehittää sen tukemiseksi mielenterveys- ja päihdetyön erilaisia palvelutuotteita. Tässä joukossa on myös potentiaalia tarjota palveluita muillekkin eläköityville ja myös niille kotona asuville vanhuksille, jotka eivät ole enää tätä voimavaraikäluokkaa, vaan tarvitsevat esim. kotiapua siivouksen, kauppa asioinnin ym. arjen sujumiseksi. Tämä ikäluokka lisääntyy ja koulutettuja hoitajia ei riitä kaikille tarvitsijoille. Kolmas sektori on voimavara joka kannattaa muistaa. Erilaiset kokemusasintuntijat voivat antaa ja tarjota osaamistaan moneenkin työhön. Tässäpä sitten haastetta tuotekehittelyyn.
VastaaPoistaSiis teemme maatilayrityksen. Oikeasti. Hyvää elämää tuottavan ja tuottoisan. Se voi olla se Kyyhykylänkin kova juttu...
PoistaTyö ja merkityksellisenä oleminen ovat kyllä aivan varmasti hirveän tärkeitä. Työ on parasta sosiaalityötä, on sanottu. Voi olla, että se on myös kuntoutumisen kannalta ihan kaikkein tärkeintä. Voisiko työtä kuitenkin määrittää eri tavalla? Eilen Ylivieskassa asiaa pohdittiin niin, että esimerkiksi kalastus voisi olla työtä. Se voi olla myös vaikka kuntoutumista. Sitä voi tehdä ryhmässä. Se on nopeasti palkitsevaa. Sitä ei tehdä virka-aikana... Mielenkiintoista nähdä millaisen hankkeen he saavat aikaan.
VastaaPoistaPÄÄTELASIT AHDISTUSSUODATTIMELLA
VastaaPoistaKeskustelimme tässä yhtenä iltana mieheni kanssa sähköisestä mediasta.Mieheni työskentelee Mpy:llä suunnittelijana ja minusta nyt sitten tulee joskus "tuotekehittelijä". Meille kehkeytyikin tästä oiva tuotteistuksen mielenkiintoinen keskustelutuokio. Meistä jokainenhan viettää suurimman osan ajastaan nykyisin sähköisten midioiden parissa. Kuuntelemme radiota, katselemme televisiota, surfaamme netissä, keskustelemme erilaisissa sosiaalisissa medioissa jne. Näiden kautta saamme tänä päivänä suurimman osan tiedostamme. Tätä sähköisen median tietoa emme voi juurikaan itse ohjata. Voisi kai sanoa, että olemme ulkoistaneet sähköisen median tuottajille ja toimittajille oikeutemme itse harkita ja valita uutisia ja tietoa jota saamme tai joudumme kohtaamaan. Radiossa ja televisiossa voimme tietenkin valita kanavan mitä seuraamme, mutta eihän se perusongelma kanavaa vaihtamalla miksikään muutu. Samaa tavaraa sieltä kaikilta kanavilta tulee. Tämän päivän kehitys on johtanut siihen, että saadaksemme arjen pyörittämiseen välttämättömän tiedon täytyy se hakea internetin kautta suoraan palveluntarjoajalta. Näyttää siltä, että nykyisin se on myös ainoa vaihtoehto. Internettiä emme siis tänä päivänä voi kokonaan kiertää, mutta siellä yksilön mahdollisuudet vaikuttaa saamaansa informaatioon ovat ainakin teoriassa mahdollista. On hyvä , että tietoa löytyy ja kohtalaisen helposti. Sähköisissä medioissa joudumme kuitenkin omasta tahdosta riippumatta myös kohtaamaan tietoa, informaatiota, uutisia, juoruja joita emme haluaisi kohdata. Esimerkkinä uutiset, jotka kertovat vaikkapa toisessa maankolkassa tapahtuneista joukkosurmista tai attentaateista, mutta joihin meillä useinmilla ei kuitenkaan ole mitään keinoa vaikuttaa. Kun aikuisella ihmisellä on kaikki hyvin, voidaan edelyttää että hän pystyy käsittelemään myös asioita, jotka kokee vastenmielisiksi tai ahdistaviksi. Toki jokaisen meistä tulee jo yhteiskunnallisen vastuunkin näkökulmasta tietää mitä maailmalla tapahtuu, halusimme sitä tai emme.
Mutta jos internetissä surfaajan henkilökohtainen valmius käsitellä asioita on jostain syystä alentunut tai henkilö ei vaikkapa ikänsä puolesta pysty käsittelemään siellä kohtaamiaan uutisia, silloin asia ei olekkaan niin selvä. Mietimmekin kuinka nykyiseen informaatiotulvaan ja sen tuomiin ongelmiin voitaisiin tarttua. Ensinmäisinä mieleemme tulikin asian hoitaminen teknisenä ratkaisuna. Ajatusleikkinä kehittelimme teksisen laitteen, joka käyttäjän itse antamien ohjeiden mukaan suodattaa nettimerestä, jossa surfaamme meille ahdistusta tuottavat aiheet. Tuotteen nimi voisi olla vaikkapa. Päätelasit ahdistussuodattimella. Tuotteella vai onko se sitten palvelu, internetin tai jonkun muun sähköisen median käyttäjä itse määrittelee asiat, sanat, aiheet jne. joista hän ei halua sillä hetkellä saada tietoa sähköisten medioiden kautta. Perusajatus on että lasien " suodatuskertoimen" elikkä asiat jotka poistetaan tulevasta informaatiosta, käyttäjä itse määrittelee ja myös kytkee päälle. Lasten ollessa kyseessä laitteen määrittelyn tekee huoltaja lapsen iän mukaan. Teknisesti näitä palomuureja on jo toki olemassa. Tällä kirjoituksella onkin tarkoitus hakea teknisille ratkaisuille käyttökohteita joilla helpottaa yksittäisten ihmisten elämää tilanteissa jolloin oma elämänhallinta ei kaipaa yhtääbn ylimääräisiä ärsykkeitä kuten mielenterveysongelmien kanssa painivat. Tämän kirjoituksen on lähinnä tarkoitus herättää ajatuksia ja keskustelua kuinka nykytekniikalla voitaisiin auttaa ja vahvistaa "pienen ihmisen" valmiutta kohdata maailman murheet ja melskeet silloin kun jo oman arjen pyörittäminen on vaikeutunut.
Tuo edellinen kirjoitus siis pienillä kirjoitusvirheillä. Ois ollut tietysti parasta laittaa edes päätelasit päähän tai ainakin oikolukea ennen lähetystä.Tietysti voitte lukea ahdistussuodattimien kanssa.
VastaaPoistaOlette tainneet kehitellä muutakin yhdessä – oletan näin, kun luin tämän päiväistä Länsi-Savoa. Loistava idea palkata vertaistukija ikäihmisten opastamiseksi tietokonemaailman saloihin. Ah, se voimavaraikäluokka!
VastaaPoistaHyvä keksintö "ahdistussuodatinpäätelasit" myös. Minä mietin aikoinaan nettisaapikkaita, jotka suojaisivat Parisin ampumilta nuolilta, eli mainoksilta eri nettikenkäkauppoihin = Akilleen kantapääni. Saapikkaat ovat vielä kehittelyasteella ja nyt suunnitteilla onkin itsestään kasvava kenkäkaappi.
RYHMÄPALAUTE TÄSTÄ JAKSOSTA
VastaaPoistaEnsimmäisen jakson tarkoituksena oli rikkoa ajattelun rajoja ja avata uusia näkökulmia. Nähdä muutosta ja sen mahdollisuuksia kauempaa ja asemoida sitten jo vähän tuotekehitystyötä siihen kenttään. On hauskaa, että teidän keskustelussanne on tullut aivan uusia avauksia ja näkökulmia käsiteltyihin teemoihin. Pohdintanne Viron matkasa on mielenkiintoist ja se antaa mahdollisuuden uusiin asetelmiin kilpailussa. Minusta todellakin olennaisia asioita.
Olemme vasta toisella jaksolla käsitelleet kehittämiskulttuurin muutosta. Mutta hienolla tavalla olitte ottaneet askeleita jo siihenkin suuntaan. Palapeli kirjakaupassa kuvaa asiana uutta kehittämisen kullttuuria, avoimuutta antaa ideoiden virrata ja rohkeutta kehittää uutta. Myös kommeneteissa esiintynyt vertaisoppiminen - todellakin hienoa. Haluamme saada lehtileikkeen tänne Villelle jaettavaksi.
Eilen ryhmänä olitte Ihastjärvellä avoimia kehittäjiä. Valmiita ottamaan pieniä ja isoja askeleita. Maltillisia. Mahdollisuuksia katselevia ja kehittämisen kannalta olennaiselle "Voihan se ollan noinkin" -asenteella.
Kirjoittakaa vielä tuosta ekasta jaksosta reflektointi tähän. Laittakaa siihen otsikko REFLEKTOINTI. Ja alle muutama rivi omasta oppimisestasi. Ville laittaa sitten sinulle tämän moduulin suoritetuksi. Näet edistymisen taulukosta Kiihdyttämöstä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaREFLEKTOINTI
VastaaPoistaKahden lähijakson jälkeen sieluuni on astumassa rauha. Ymmärrän että pääni käymistila oli tarpeellinen. Kyseenalaistaminen, pohdinta ja keskittyminen tuottivat sanoja – ajatuksia – näkymiä, jotka ovat selkiytymässä idean alkioksi. Olennaista uuden luomisessa on matkan varrella löytynyt palava halu, jota olisi osattava käsitellä maltillisesti.
Merkityksellisiä ovat olleet eri aloilla työskentelevien mietteet, joista on voinut huomata, miten samat lainalaisuudet ohjaavat meitä kehitystyössä. Muutoksen tuulet puhaltevat ja tuovat tullessaan niukkuutta, ainakin edustamalleni julkiselle puolelle. Niukkuus vaatii ja synnyttää uusia luovia, innovatiivisia ratkaisuja. Minä saan olla mukana luovuustyössä, hahmottelemassa käyttäjäkokemusta, joka rikastuttaa. Katsoessani eteenpäin huomaan palaavani aikaan, jolloin niukkuus ei ollut este toisesta välittämiselle. Runsausko sen söikin?
Kiitos teille kaikille oppimiseni mahdollistajille!
Marraskuussa kun tavattiin ....kotimatkalla tuntui että nyt on pää täynnä, mutta kuitenkin tyhjä. Pikkusen ymmyrkäisin mielin.
VastaaPoistaNiin paljon hyviä asioita, ohjeita, vinkkejä,ideoita, asioita yleensä.Tässä vaiheessa ne kaikki oli päässäni piilossa.
Nyt on helmikuu ja taas tavattiin... Tuli Tarjakin huomanneeksi AHAA!...näinhän se onkin. Sieltä ne kaikki kuitenkin löytyi, siihen löytämiseen tarvitaan kanssaihmisiä ympäriltä.
Kiitos hienojen keskustelujen, näkemyksien yms. Kyllä, voin sanoa kasvaneeni tämän muutaman kuukauden matkalla pikkuisen "isommaksi", voisiko sanoa viisaammaksi (toivottavasti). Olen kasvanut (saanut voimia ja uskoa) tähän omaan kehitystyöhön. Olen päässyt eteenpäin, olen innostunut jatkamaan.
Nyt tuntuu kevyeltä ja varmemmalta jatkaa. Näillä mennään.
REFLEKTOINTI
VastaaPoistaInnostun uusista asioista yleensä satasella ja päässä pyörii asioita, syttyy ja sammuu lamppuja. Näin näkyi käyvän nytkin. Täytyy siis taas hiljentää tahtia ja antaa ajatuksille aikaa. Tuo sana "kiihdyttämö" kyllä kuullosti pahalta, ainakin tämmöiselle ihmiselle kuin minä. Siinä minun kohdallani voisi lukea "kiiruhda hijaa ja rauhassa", tämä on "hautomo". Yritän siis rauhassa hauduttaa ja jalostaa tätä kehitystyötäni ettenpäin. Synnyttää rauhassa tämän lapsen. Rakkaat opiskelijatoverit saatte toppuutella liikaa innokkuuttani aina kun näyttää siltä, että innostun liikaa. Kummeja myös lapselle tarvitaan. Tämä matka on ollut tähän saakka antoisa ja odotan innolla mitä matkan aikana opimme. Kouluttajat ovat todella ammattitaitoisia ja innostatte meitä jatkamaan omalla innokkuudellanne. Tiedän, että kun olemme lopussa meillä on työkalupakeissamme lisää työkaluja ( vauvoja) tehdä niukkuudesta ja niukkuudella arvokasta työtä kukin tahoillaan.
REFLEKTOINTI
VastaaPoistaMitä opin koulussa tänään...
Tai siis tänä aikana syksystä tähän päivään.
Ensimmäinen merkki, että 'jotain tapahtuu', oli kun ensimmäisten lähipäivien jälkeen menin kotiin ja aloin tehdä sudokuja. Ensimmäisen kerran vuosiin, ja heti vaikeampia. Maanisesti viikon, sitten rauhoitin vain tavaksi ennen nukkumaan menoa. Aivot siis huusivat haastetta, erilaista tapaa käyttää niitä, ongelmanratkaisuja, loogista ajattelua.
Toinen asia, otin heti omakseni ajatuksen totuudesta, sen, että jokaisen oma totuus on vain käsitys, kokemus, totuudesta, ei koko tai ainoa totuus. Tämä siirtyi elämään varsinkin suhteessa muihin; perheenjäseneni ja muu lähipiiri ovat saaneet kesken mielipiteiden vaihdon silmilleen samaa lausetta: 'Tuo on vain sinun käsityksesi totuudesta'. Nyt alan siirtää itseeni ja omiinkin asenteisini: Vaikka koen jonkun asian kipeän totena, olen varma, että olen oikeassa ja hämmennyn, jos minua ja totuuttani ei ymmärretä, silti se ei ole koko totuus eikä minun totuuteni mukaan tarvitse toimia. Oikeassa olemisen pakosta pitää luovuttaa ja se 'oikea totuus' on jossain siellä välillä.
Jos sanoin ennen ei, nyt sanon: miksikäs ei. Monenlaista saa onnistumaan, kun vaan on tahtoa ja vähän kykyä.
Niukkuudessa kasvaa luovuus.
Uudet ihmiset, ajatukset, keskustelut - parasta oppimista.
Olin, ja olen vieläkin, tutkinnosta ja siihen liittyvissä asioissa enemmän tai vähemmän ulapalla. Yritän sietää epävarmuutta ja osaamattomuutta ja luottaa, että vielä ne aukenee minullekin.
reflektointi
VastaaPoistaLaitan tähän alkuun määritelmän oppimisesta. Mielestäni tämä pitää meidän kaikkien pitää mielessä läpikäydessämme tätä tuotekehitysprosessia ja itsensä kasvua oppijana.
Oppimaan oppimisella tarkoitetaan ihmisen kykyä ajatella ja seurata eli reflektoida omaa oppimistaan. Oppimaan oppimisessa keskeistä on pohtia, miten oppii ja onko toiminta juuri opiskeltavaan asiaan soveltuvaa vai pitäisikö toimintatapoja muuttaa. Oppimisen jäsentäminen ja hahmottaminen auttavat seuraamaan edistymistä oppijana. Oppiminen on tehokasta, kun se perustuu haluun oppia tietoja ja taitoja.
Jokaisella meistä on omat tavat oppia ja ajatella asiota. Prosessoimme tietoa eri tavalla. Sen takia emme vain lisää tietoa oppimisella, vaan muutamme koko ajattelutapaamme. Tässä prosesissa läpikäymme monia tunteita epätoivosta onnistumiseen. Itselläni oli syksyllä kova halu- motivaatio- oppia uutta. Ideoita "lenteli" ja tunsin, että hurjatkin ideat voisivat olla toteutuskelpoisia. Ensimmäisten lähipäivien jälkeen, jotka pidettiin Kyyhkylässä, tunsin, että onkohan minulla sittenkään tarvittavaa motivaatiota läpikäydä tämä projekti. Henkilökohtaisesti kävin joulukuussa läpi vaikeita aikoja, eikä opiskelu kiinnostanut. Tarvitsin totaalisen tauon tuotekehittelystä. En koskenut koko aineistoon, enkä käynyt verkkosivuilla kuin satunnaisesti. Palaute muilta läheisiltä ja työtovereilta palautti positiivisen tunteen oppimiseen. Läheiseni sanoivat, että minulle tuli se "oppimisen palo". Samalla itseluottamus kasvoi, koska sain heiltä tukea.
REFLEKTOINTI
VastaaPoistaPelle Miljoonakin lauloi nuoruudessani: "Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen?"
Itse olen oppijana hieman hitaasti syttyvä tai siltä se saattaa ulospäin ainakin näyttää. Kuuntelen ja seuraan sivusta, mutta silti prosessoin asioita vauhdilla ja eri näkökulmista.Välttämättä en saa aikaiseksi kirjallisten töiden tekemistä, mutta kun saan itseni istumaan koneen ääreen, niin pääni suoltaa ulos valmista tekstiä, vaikka millä mitalla.
Nyt kun mietin tätä matkaa, jonka olemme kulkeneet. Alussa pää oli pyörällä ja ajatuksena ainoastaan "Olikohan ihan järkevä, kun tähän lähdin?" :D Nyt ajatus alkaa selkeytymään ja ehkä sittenkin voisin itseni järkeväksi luetella. Menee vielä aikaa asioiden "mutusteluun", mutta sellaistahan elämä on. Ja siinähän sen viehätys juuri onkin, kun kaikki ei tule valmiina pureksittuna.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaREFLEKTOINTI
VastaaPoistaPitkään samassa työpaikassa toimineena huomasin heti ensimmäisenä lähipäivänä että minun on vaikea irroittautua totutuista ajattelu- ja toimintamalleista.Hyvin konkreettisena esimerkkinä oli informaation paljous.Informaatio ei antanut yksiselitteisiä toimintaohjeita eikä selkeitä toimintamalleja.Toisenlaiseen toimintatapaan tottuneelle ensimmäiset päivät aiheuttivat ahdistusta ja epävarmuutta.Syvä ristiriita omien ajatusten ja ensimmäisinä päivinä esiin nousseiden asioiden välillä vaati paljon henkilökohtaista pohdiskelua ja keskustelua työtovereiden/ystävien kanssa tilanteen selkiyttämiseksi.Kaikesta epävarmuudesta huolimatta "paniikki ei iskenyt" ja ymmärrys tulevasta haasteesta/mahdollisuudesta alkoi voittaa.
Joku viisas on sanonut: "Opettaminen ei ole astian täyttämistä vaan lampun sytyttämistä".Himmeä lamppu taisi minunkin päässäni syttyä!
REFLEKTOINTI
VastaaPoistaSilmiin nähden on tapahtunut avutumista. Ensimmäisen jakson jälkeen monella oli pääpyörällä. Näkökulmia avattiin ja laitettiin ajatuksia päähän muokkautumaan. Itse koin Ihastjärven koulun keskustelut hyvinä, koska kaikki jakoivat omaa kehitystyötään ja saivat ryhmältä tukea. Itse koin hyviä ajatuksia 7 vuodenajan ajattelusta, täytyy elää tässä hetkessä, eikä elää liikaa tulevaisuutta. Tulevaisuutta voi suunnitella, mutta miten sitä muokataan, niin se on mahdollista joka päivä. Pienistä asioista koostuu erittäin hyvä kokonaisuus ja kun pienet asiat saadaan toimimaan isot alkavat olemaan valmiit. Lite bättre :)